Noin vuosi sitten lähdin sisareni houkuttelemana kokeilemaan saippuan valmistusta kotona. Ensimmäinen saippua oli Saara Kuhan kirjan mukaan tehty Mantelisaippua.

Lueskelimme tarkkaan valmistusohjeita kirjasta ja netistä. Palovammojen ja syövyttävän lipeän takia ensimmäinen kokeilu oli jännittävä.

Hih hii, naurattaa vieläkin kun hieman liioittelimme suojauksessa. Äitini sai kunnian sekoitella lipeää veteen. Suojasimme äitini kattaaltaan vaatteilla ja kelmulla ja asianmukaisilla laseilla siltä varalta että lipeää vahingossa roiskuu. Todellakin liioittelimme! Kietaisimme jopa kelmua äidin kasvojen suojaksi,ettei kasvoihin tule palovammoja. Jätettiin vain suun ja nenän kohdalle rako, josta hän pystyi puhumaan ja hengittämään... Lapset ajettiin ulos. Kissat ja koirat teljettiin alakertaan...

heh, äidillä tulikin jostain kumman syystä aika kuuma siinä lipeää sekoitellessa! ;)

Saimme lopulta taikinan aikaiseksi ja kumosimme muotteihin tekeytymään. Olimme lukeneet että saippuan tulee geeliytyä, joten paras paikka oli lämmön saavuttamiseksi styroxlaatikko. Lähdin kotiin ja soittelin useita kertoja ja kyselin että miltä se nyt näyttää. Ammulla jatkui sama rumba. Olin saada hepulin kun en päässyt kurkkimaan laatikkoon. Oli se niin jännää. Soitin illalla äidilleni ja pyysin häntä leikkaamaan saippuan ja kertomaan miltä se näytti, en meinannut pysyä nahoissani. Meiltä on tunnin matkaa äidilleni, jonne olimme siis edellisenä iltana kerääntyneet saippuantekoon, joten en päässyt itse katsomaan. Hienosti oli saippua onnistunut. Parin päivän päästä pääsin itsekkin katselemaan ja hypistelemään saippuoita.

AAh, miten ihana tuoksu ja miten ihanaa onkaan hypistellä paloja. Jäin heti koukkuun ja piti pian päästä keittelemään lisää saippuaa.

Seuraavat kaksi viikkoa menikin selatessa netissä eri saippuafoorumeita ja haaveillessa uusista saippuoista.

Kahden viikon päästä kokoonnuimme taas äidille saippuantekoon. Vuorossa oli Saaran kirjasta Maustesaippua jonka ohjetta hieman sitten jouduimme rasvavarastojemme takia fiksailemaan netin lipeälaskurissa.

Taas soittelin tunnin välein kysyäkseni miten saippuat voivat. Seuraavana päivänä saippua leikattiin. Äitini ja sisareni epäilivät saippuan epäonnistuneen, koska se oli sisältä krakleeratun oloinen. Kauniit marmorikuviot olimme kuitenkin saaneet aikaiseksi. Saippua sai jäädä tekeytymään. Lievää pettymystä! Oliko saippua epäonnistunut?

Hommasin kotiin saippuan valmistukseen tarvittavia tuotteita ja pian olikin varsinainen saippuatehdas menossa. Keittiössämme tulvi eri hajusteiden tuoksuja ja saippuoita oli kuivumassa joka hyllyllä ja kaapin päällä. Kävin hypistelemässä ja nuuhkimassa saippuoita joka päivä.

Kuukausi kului nopeasti ja pian tuli 5 vkoa ensimmäisen saippuan valmistuksesta. Hieman epäröiden ja varovaisesti uskaltauduin kokeilemaan saippuaa käsienpesuun...

Siis, ei ole totta. Täähän toimii, tää oikeasti pesee kädet. Ja olen tehnyt tämän ihan itse!! :O)

Miten mahtava fiilis kun itsetehty saippua todella toimii ja sitä voi oikeasti myös käyttää.  Kokeilin myös maustesaippuaa ja se tuntui ehkäpä jopa vielä ihanammalta käsissä kuin  Mantelisaippua. Ilmeisesti se ei ollutkaan pilalla. Olin myyty ja sillä tiellä olen edelleen. Siitä tulikin mieleeni, että pitäisikin mennä kurkkaamaan mitä eilisille saippuoille mahtaa kuulua, vastahan kävin tunti sitten niitä hiplailemassa...! :D